Sadutus

Sadutuksen ohje on lyhyt ja se sisältää neljä vaihetta, jotka erottavat sen muista narratiivisista menetelmistä. Sadutuksessa kertomiseen yhdistyy kirjoittaminen, lukeminen ja kertojan toivomat korjaukset.

Saduttaja tarvitsee kynän ja paperin ja hän aloittaa sadutuksen kehottamalla: "Kerro satu (kertomus tai tarina), juuri sellaisen kuin haluat. Minä kirjoitan sen ylös sana sanalta, niin kuin sinä sen kerrot. Kun satu on valmis, minä luen sen sinulle, ja voit korjata sitä, mikäli haluat."

Sadutuksen vaikutuksia

Sadutus houkuttelee jakamiseen tunnelmien ja tunteiden tasolla. Sen avulla laukaistaan myös vaikeasti käsiteltäviä solmuja.

Menetelmä perustuu arkipuheeseen erotuksena institutionaalisesta, asiantuntijapuheesta, jossa ammattilainen kysymyksillään ohjaa lapsen/oppijan/potilaan/asiakkaan vastauksia. Kyse on myös siitä, että päätäntävalta osallistujien kesken jakaantuu tasapuolisesti, jotta keskustelijoiden sanat saisivat samanlaisen painoarvon.

Sadutusmenetelmää käytettäessä ei ennakoida eikä ohjata keskustelun kulkua, eikä myöskään arvioida kertomusta. Kertoja päättää itse mistä hän haluaa kertoa ja miten. Hän päättää myös siitä, mitä hän jättää sanomatta, ja hänellä säilyy tekijänoikeus omaan kertomukseen.

Sadutuksesta hyötyvät kaikki

Saduttaa voi kaksin tai ryhmässä, intiimissä tilanteessa tai julkisella paikalla. Sadutus yhdistää ja lähentää, se rohkaisee ja lohduttaa. Pidemmälle vietynä sadutusta voi käyttää työn suunnittelussa ja työyhteisöjä kehitettäessä.

Sadutus pysäyttää kiireen ja auttaa keskittymään olennaiseen, sanojen ja sanojen välissä olevan hiljaisen puheen viesteihin. Sadutuksessa käsitellään tunteita mielikuvituksellisen tarinan matkassa ilman rikkiviisasta analyysia. Sadutus antaa jaettuja kokemuksia ja innostaa uusiin oivalluksiin.

Kun lapsia sadutetaan toistuvasti saadaan myös heidän ajatuksensa ja kokemuksensa työn suunnittelussa mukaan. Lasten osallisuus lisääntyy.

Sadutus nopeuttaa lempeästi mutkikkaita ryhmäprosesseja

Sadutettaessa tullaan tutuiksi ja ryhmän yhteenkuuluvuus tiivistyy, niin lasten kuin aikuistenkin parissa. Menetelmä nopeuttaa yhteisen aiheen löytymistä ja tehostaa keskinäistä pohdintaa ja työn kehittämistä.

Menetelmää on myös tuloksekkaasti käytetty erityisongelmien lievittämiseksi ja perhetyössä. Se vaatii hieman rohkeutta sanoa vieraalle aikuiselle: "Kerro sinä oma satu tai tarina, ihan minkälaisen vaan, niin minä kirjoitan sen ylös. Meillä on tapana tutustua myös leikkisästi tarinoiden maailmassa."

Vanhempainillat saavat uutta puhtia, kun lähdetään lasten vanhempien omista saduista liikkeelle. Näitä satuja on mukava lukea seuraavana päivänä lapsille päivähoidossa.

Vapaasti soljuva ajatuksenvirta

Sadutusmenetelmän voima piilee siinä, että saduttaja ja kertoja asettuvat hetkeksi samalle aaltopituudelle, ikiaikaisten sadunkertojien tavoin vapaasti soljuvan tarinan vietäviksi mielikuvien ja toden rajamaille.

Teoreettisemmin sanottuna menetelmä perustuu dynaamiseen, suhteelliseen tiedonkäsitykseen. Sen tiedon lisäksi, jota me kaikki jaamme, jokaisella ihmisellä on myös kokemuksia ja niistä muodostunutta tietoa, jota kellään muulla ei ole.